October 1st

Hello October. You came with a storm, literally and figuratively. Week has been all work and play (and mammoths). And culturally rich, in many ways. I’ve been to Jätkänkämppä, Kuopio Music Centre, Ravintola Kreeta, Kuopio Natural History Museum, Triple Parade Exhibition (those rings!) and running. A week definitely worth the saturday beer.

Big thanks to all of you, who made this week. Old and new acquaintances, friends and strangers; for the great service, entertainment and inspiring conversations. In that light and on those evenings (and with you, fellow Arctic people), Kuopio was almost the most beautiful thing I’ve seen, quite ok

Myrskyinen lokakuun alku, kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti. On ollut töitä ja leikkiä (ja mammutteja ja hienoja sormuksia) Jätkänkämpällä, Kuopion musiikkikeskuksella, Kuopion luonnontieteellisellä museolla ja Ravintola Kreetassa, sekä juoksua myrskun kaatamia puita väistellen. Sellainen viikko, että lauantaiolut tulee todellakin tarpeeseen.

Kiitos osallisille, vanhoille ja uusille tuttavuuksille, hyvästä palvelusta ja inspiroivista hetkistä. Oli kivaa ja hetken aikaa kansainvälisine arktisine vieraineen Kuopio oli ihan kiva paikka.

With Twitter, sharing is caring

And the best recipes come from ….?  Twitter. Thanks to Twitter (or more precisely the owner of a very nice hostel in Ylläs, Lapland) I now know that thyme is the medicine for flu. It also goes well with my flu drink, lifting it to a whole new level.

Sharing is caring! Mistä saa parhaat flunssareseptit? Twitteristä. Eilen se opetti, tai oikeastaan ihanan hostellin omistaja, että paras lääke flunssaan (ja erinomainen lisä flunssajuomaani) on timjami.

Jakaminen on todellakin välittämistä.

Gesundheit

A flu got me. It sucks. Especially when it happens during the warmest, most sunny days of this Finnish summer of 2015.

But while with flu, I have a good reason to drink this hot water-lemon-lime-ginger-lemongrass-honey “tea”. Which is just awesome. And which, somehow, always brings me back to the one cold and rainy evening in Berlin. It was 2009, first year of studies, my second visit to Berlin and first one to ITB and Monsieur Vuong, who offered us the needed warm and cozy shelter from the big city rain, accompanied with a drink similar to this. Since then I have been to the restaurant once more and I guess I need to make a third one also. Just for the memories. And because Berlin also is always a good idea.

And the soup below? The recipe comes from my favorite cookbook by Tessa Kirosi. And the medicine comes from Apteekki. 

Flunssantappohommia. Koska paras aika sairastaa on tietysti vuoden lämpimimmät ja aurinkoisimmat päivät. Tai sitten ei.

Onneksi flunssassa saa täytyy juoda litroittain kuumaa vesi-inkivääri-sitruuna-lime-sitruunaruoho-hunaja “teetä”, joka hakee inspiraationsa eräästä sateisesta illasta Berliinissä v. 2009. Ensimmäinen opiskeluvuosi, toinen matkani Berliiniin ja ensimmäisen vierailuni ITB-messuille ja Mounsieur Vuong -ravintolaan, jossa samankaltainen juoma sulatti suurkapungin kolean sateen kylmettämän tyttären. Olen palannut ravintolaan vielä toisellakin reissulla ja tätä kirjoittaessani harkitsen kolmatta. Koska muistot. Ja koska myös Berliini on aina hyvä idea.

Let’s fly to Oviedo

I’ve had this thing with Asturias since I saw Vicky Cristina Barcelona. Therefore I didn’t hesitate long when I was invited to take a flight to Bilbao and offered a lift wherever I wanted in Northern Spain and Basque Country.

There we went then, to this autonomous region and it’s communal capital, Oviedo. Although we didn’t fly, like they do in the movie. We drove, along the coast of Bay of Biscay, through Cantabria, Santander, along the Camino de Santiago.  It was lovely.

Since my companion was is especially exited about Calatrava, we he chose we’d stay in Ayre Hotel Oviedo, which proved to be a good pick even beyond the design (more than happy to get upgraded in to a huge suite after a misfortunate events by the hotel).

Moreover, when it comes to eating and drinking in Oviedo, Calle Gascona, aka el bulevar de la sidra is the unique place to be.

Siitä asti kun katsoin Vicky Cristina Barcelonan olen halunnut matkustaa Asturiaan. Kun sitten sain kutsun lentää Bilbaoon, sisältäen tarjouksen kyydistä minne tahansa Pohjois-Espanjassa, en epäröinyt kauaa vaan ostin liput ja lensin Bilbaoon, josta Biskajanlahden rantaa myötäillen ajoimme Santanderin ja uimatauon kautta, Camino de Santiagoa mukaillen, maakunnan pääkaupunkiin Oviedoon.

Yhtä innoissani kuin itse olin maakunnasta ja Biskajanlahdesta, oli matkaseuralaiseni Calatravasta, joten valitsimme hän varasi huoneen Ayre Hotel Oviedosta, joka “hamsterien” pienen epäonnen jälkeen muuttui suureksi sviitiksi. Viisi * muotoilusta ja palvelusta. Voisin palata milloin vain uudestaan, sekä maakuntaan että hotellin.

Lyhyellä vierailullamme ehdimme myös kokea kaupungin ainutllaatuisen ruoka-ja juomaelämyksen sekä paikallisen seuraelämän keskuksen Calle Gasconan eli ns. siideribulevardin. Ainutlaatuinen, kiehtova kokemus.

Bilbao calling

… fuelling up for HEL>FRA>BIO.  Elämäni ensimmäinen oikea äkkilähtö – ostin lennot keskipäivällä, istun iltapäivällä Helsinki-Vantaalla ja keskiyöllä pitäisi jo olla pintxoilla San Sebastianissa.  Vamonos!

Lovely Tallinn

Visited Tallinn (for the first time) last week. Viking Line brought me from Helsinki to this lovely and cozy capital by the Baltic Sea, which directly became one of my favorites. I definitely need to go back soon (might also consider moving there, like, to almost any coastal city). We had only 24h there, so I do not have a many recommendations to give, yet. Although, it’s a small and cozy town, everything within easy reach, so even 24h is enough for a decent picture.

I’ve also heard Kalamaja district is the thing now, but unfortunately I have no empirical experience to prove it. yet. Nevertheless, here comes my top three in Tallinn:

For dinner Restoran Spot.  For the night and hotel breakfast Nordic Hotel Forum.For getting lost, the old town. Obviously.
Shortly, Tallinn is always a good idea.

---

Ensimmäinen vierailuni Tallinnaan. Tehokkaasti kulutettuun, mutta rentouttavaan (ulkomaat tekevät aina hyvää) 24h vierailuun kuului yöpyminen ja runsas, laadukas (pekonia! mansikoita! vain terveysmehut puuttui!) aamupala Nordic Hotel Forumissa, illallinen Restorante Spotissa ja haahuilua vanhan kaupunkin kujilla. Suosittelen kaikkia edellä mainittuja, sillä kaupungista tuli hetkessä yksi suosikeistani ja palaan sinne ehdottomasti uudelleen (voisin myös muuttaa kaupunkiin asumaan, kuten, *krhm* lähes kaikkiin rannikkokaupunkeihin).

Eastern Promises

It was a kind of Tour de Eastern Finland by buss, with colleagues. Visited Olavinlinna by the Lake Saimaa for the first time, which was nice (there’s a little history nerd in me who just loves old castles and ruins and especially the part of the finnish history when we were part of Sweden..). After the Olavinlinna / Savonlinna visit we went to the Hotel & Spa Resort Järvisydän and did some smoke sauna, swimming, relaxing in palju, trailrunning, eating and drinking, Linnansaari National Park in the middle of Lake Haukivesi (part of a greater Saimaa Lake) and of course some dancing.

Etelä-Savo kutsui kylään ja me menimme. Olavinlinnaan ja Rantasalmen Järvisydämeen. Saimaalle, saimaaseen (talviturkki lähti) ja Linnansaaren kansallispuistoon. Savusaunaan ja paljuun. Tanssilattialle ja metsään. Oli mukavaa.

It is alive!

… Kuopio’s Marketplace I mean. I wouldn’t say it’s the high season, I would say it’s the only season. Nevertheless, worth to visit, especially now when they are offering the evening openings.

Ps. Still waiting for the Sunday Markets in Finland…

… Kuopion Tori meinaan. Lyhyen kokemukseni perusteella en valitettavasti voi kutsua tätä huippusesongiksi vaan ainoaksi sesongiksi. No, parempi vähän kuin ei mitään, sillä vihdoinkin kaupungissa ja torilla on elämää. Ihmisiä. Kauppiaita. Ruokaa ja juomaa! Nykysin jopa iltatorit meille työssäkäyville tai muuten päivisin varatuille. Yksi pyyntö kuitenkin vielä olisi: sunnuntaitorit sunnuntaitorihaahuilua rakastaville.

Going North

This DuettoPlus VR offers is a convenient way to combine business and leisure, aka remote work and traveling, in Finland. (Finally!). Ok, the WiFi does not work as well as it should, but at least there are enough power sockets, convenient place for laptop etc. and beverages within an easy reach. DuettoPlus doesn’t come with every VR route, but keep an eye for the possibility; definitely worth a try.

And where was I going to? To the Arctic Circle. Lapland. Took the Friday off and found myself this morning enjoying the downshift in my favorite kitchen – reading yesterday’s news with take-away coffee and a croissant. With my reindeer. This was followed by a lunch date with the girls in Kauppayhtiö. Yes, it was the best burgers in town in Finland again. Tgi(free)f!

---

Junalla matkustaminen Suomessa on kallista, hidasta ja useimmiten hieman epämiellyttävää. Mutta eiliselle matkalle pohjoiseen onnistuin nappaamaan viimeiselle pätkälle paikan DuettoPlus -vaunusta (lähes tyhjässä junassa tulikin sitten pohdittua miten kannattavaa kannattamatonta tämä toiminta täytyy olla, ainakin meille veronmaksajille, varsinkin tuon Economistista jälleen bongaamani teorian mukaan). Lyhyesti, DuettoPlus tekee vihdoin työn ja huvin eli matkustamisen ja etätyön yhdistämisestä jos ei nyt ihan hauskaa, niin ainakin siedettävää. Riittävästi pistorasioita, työskentely- ja laskutilaa tietokoneelle sekä virvokkeita lyhyen matkan päästä alakerrasta. VR WiFi ei edelleenkään toimi ja oman puhelimenkin verkko pätki, mutta jos ajattelee tämän toimivan tavallaan muuta työskentelyä tehostavana “viihdeblokkina” niin kokonaisuudelle 8+.

Matkan päätepisteessä olenkin reippaasti downshiftannut heittäytynyt vapaalle, aloittamalla aamuni take-away kahvilla, croissantilla ja eilisen uutisilla, jatkamalla parhaalle burgerilounaalle ystävien seuraan. Tämä jos joku on oman elämänsä turistina olemista. Poroineen kaikkineen.

About last night

I’ve been craving for a burger. More precisely, I’ve been craving for a Kauppayhtiö burger, aka Pure Burger. Unfortunately, I haven’t had the pleasure to visit Rovaniemi. Nor I’ll have it in the near future*. Therefore, I had to take the second best option and start scoping the burger-scene in Kuopio. First one to go was Intro & Intro’s burger, pictured above. It was ok and I could recommend it, if and when you, like me, can’t have the Pure one. If and when you can, always go for Pure.

Luckily the company was more than excellent; that handsome, tall dark stranger who keeps reminding me that life rewards (and surprises) you when you least expect it. And whom I would desperately like to see more often.

---

Olen viime aikoina kaivannut hampparia. Tarkemmin sanottuna Kauppayhtiön hampparia, aka Pure Burgeria. Mutta koska olosuhteiden vuoksi en nyt pysty Rovaniemellä piipahtamaan, olen aloittanut Kuopion burgeritarjonnan kartoittamisen. Ensimmäisenä vuorossa oli Intro ja Intron burger. Ei valittamista, mutta ei suurempia tunteitakaan puolesta tai vastaan. Söisin uudelleen, mutta en erityisemmin jää kaipaamaan.

Toisaalta, hamppariakin kiihkeämmin kaivattu junantuoma seura oli tällä kertaa niin erinomaista, että tämän pitkän tumman muukalaisen rinnalla mikä tahansa näyttäisi hieman vaatimattomalta. Häntä voisin moikkailla useamminkin.

---

*In some point I might need to write about distances and my growing need to be able to work remotely.