On hospitality, again

What is interesting is that they met an unrecognized need. The number one core value of Airbnb is how to be a host… They’re in the business of teaching the generosity and spirit of hospitality to hundreds of thousands of micro-entrepreneurs in almost 200 countries in the world.

© Chip Conley / Airbnb | Greg Oates, Skift – Nov 11, 2013

Advertisements

Varför Paris, vi har ju Åbo

Kuka määrittelee ketä ovat “oikeat asukkaat”? Kuka sanoo että kaupungin täytyy koostua vain “oikeista asukkaista”? Mitä termillä edes tarkoitetaan? Nimim. Töiden vuoksi väliaikaisesti vieraassa kaupungissa asuva.

Pariisissa on meneillään kolmipäiväinen operaatio, jonka tarkoituksena on löytää laittomia vuokra-asuntoja, kertoo Libération-lehti.

Kaupungissa pelätään Airbnb-tyylisen, omien asuntojen lyhytaikaisen vuokraamisen vähentävän muutenkin niukkaa asuntotarjontaa ja nostavan asuntojen hintoja.

Huolena on, että etenkin keskustassa kaupunginosat tyhjenevät oikeista asukkaista.

© Helsingin Sanomat 22.5.2015

On hospitality

It’s Mother’s Day. A good day to think about hospitality, since for most of us it’s the mothers who in the first place have introduced us to the world of hospitality, in which someone simply offers us a place to sleep and food to eat, fulfilling the basic needs we have so that we can reach further to have the things we do not need but want.

Recently, it’s been Airbnb Inc which has attracted the most attention in the global world of hospitality. Travel industry has taken its share of the exponentially growing and developing digital economy. Moreover, it was Airbnb which quickly became one of the leading pioneers in innovative digital travel. Now Airbnb and the ‘alternative accommodations’ in general have reached even Finland, a country once famous for Nokia but now falling behind, especially when it comes to innovative digital travel services. Here in Finland, Airbnb has also attracted the attention of local mainstream media and the lobbyist of the established hospitality industry, as well as regulators. And like in many other places, Airbnb hasn’t been welcomed with the same amount of hospitality as it is offering to its customers.

The established industry would like to keep the doors shut for Airbnb and other alternative actors while Airbnb, on the contrary, is trying to open more doors for hospitality, welcoming more and more people to places which previously haven’t been open to just anyone to visit. At least not in hospitality purposes. In established hospitality industry , ‘public’ i.e. ‘commercial’ becomes the private, while for Airbnb the private becomes the ‘public’ i.e. ‘commercial’. Simply explained, Airbnb offers a digital service through which people can rent beds, rooms, flats, houses and even yurts. Basically, homes are turned to temporary accommodations. Moreover, Airbnb can offer ‘an alternative accommodation’ option in cases like overbooking, while also solving accommodation problems in i.e. mega-events.

“We help cities to expand their offering and make better use of the resources they already have”

© Joe Gebbia, Reuters 27.3.2015

The company itself does not own the real estates in which it accommodates its guests, which has been the traditional way of doing business in established hospitality industry. Basically, Airbnb has created a new way by which people can utilize the resources they have. By relying on digital and innovative solutions and trust, Airbnb is part of the wider phenomenon of sharing economy, in which people and companies flex the rules of the traditional, established economy. Airbnb is not the only one lifting the bar in ‘alternative’ accommodation – i.e. there’s onefinestay. Furthermore, what I do find interesting in part the hospitality industry development and Airbnb, is the way Airbnb is still viewed and labeled as the ‘alternative accommodations‘, although it’s offering the most natural form of hospitality – private persons offering their beds (& breakfast) for visitors. Simply, the company is just modifying and erasing the lines between homes and hotels, sharing and owning, and the way we see the hospitality industry and its offerings.

Since it’s the Mother’s Day, I have been thinking how the mothers have always been real hospitality ambassadors, from whom we all, even the established hospitality industry and policy makers, should learn from. Every mother has their own way of doing it, but nevertheless they all need the suitable environment in which to do their magic. Just think about how mothers keep their doors open for the ones in need and how they turn their resources to a one kind of hospitality industry, fulfilling the basic needs of the ones they care for. Mother’s, I would say, are the original hospitality ambassadors and for the hospitality industry it would be wise to look at what and how they do it, rather than intentionally sticking to their conservative thinking and way of doing. Moreover, if and when we wan’t to keep up with the digital revolution, we should learn from the way Airbnb has brought us the digital solution to a real problem in current hospitality environment. If we bring this back to  Finland, I would say that Finland should be aware of its image as a society of trust and build from that when it comes to the future of hospitality and digital innovations.

While I was writing this, I noticed the following tweet and couldn’t help but smile. Although Airbnb has decided to use the term belonging, not hospitality, I would  say we are on the same track in this.

Kuvankaappaus 2015-5-10 kello 21.13.21

Tervetuloa kotiin, vieras

Airbnb on tullut Suomeen ja herättänyt toiminnallaan vakiintuneen matkailun majoitustoiminnan muutosvastarinnan sekä lainsäätäjien mielenkiinnon. Kuten muuallakin, myös Suomessa on Airbnb:n kohdalla hyvä miettiä toimintaan liittyviä ongelmallisia kulmia, kuten turvallisuutta, verotusta ja väärinkäytöksiä.

Ensisijaisesti nykyinen kehitys johtaa majoituskysynnän vähenemiseen, mikä johtaa työpaikkojen vähenemiseen ja se valtion verotulojen vähenemiseen. Tätä kautta majoitustoiminnan oikeat toimijat myös vähentävät investointejaan.

© Timo Lappi, Mara ry. Helsingin Sanomat 9.5.2015

Toisin kuin Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, minä en kuitenkaan ymmärrä tarvetta uudenlaisen toiminnan vastustamisessa ja erottamisessa muusta majoitustoiminnasta toivottavana vaihtoehtona. Ihmiset ovat kautta aikojen harjoittaneet vieraanvaraisuutta ja majoitustoimintaa omaehtoisesti, yksityishenkilönä, resurssiensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Airbnb:kin on syntynyt alunperin ratkaisuksi yksinkertaiseen (meille nykynuorille hyvinkin tuttuun) ongelmaan; yrityksen perustajilla ei ollut rahaa maksaa vuokraansa ja ratkaisuksi he keksivät vuokrata osan asunnostaan korvausta vastaan vieraille, melkein perinteiseen aamiaismajoitustyyliin. Innovatiivista heidän toiminnassaan perinteiseen b&b majoitustoimintaan verrattuna oli, että varausta ja markkinointia varten perustajat koodasivat nettisivuston, josta myöhemmin kasvoi Airbnb sekä toimintamalli, jossa itse paikka, majoituskiinteistö(t), eivät ole yrityksen hallussa, vaan ns. tavallisia asuntoja, joita väliaikaisesti vuokrataan matkailijoille.

Sen lisäksi että Airbnb tarjoaa digitaalisen ratkaisun majoitusvälitykseen ja markkinointiin sekä lisätienestin asunnon haltijalle / vuokraajalle, se tarjoaa ratkaisun ylibuukkausongelmiin sekä planettaamme rajallisen asuinpinta-alan hyödyntämiseen tehokkaimmin. Kuka vain Helsingistä kesälomakautena tai suuren tapahtuman aikaan hotellia etsinyt on varmasti törmännyt ongelmaan, jossa vapaita majapaikkoja ei vain ole. Tai katsellut kuukausia tyhjillään uinuvia Lapin hirsimökkejä (ainakin minä olen) miettien miten majoitusresursseja kuten rakennuksia tai vaikkapa jurttia(!) voitaisi hyödyntää kestävämmin. Mikäli kaupungista / kohteesta ei löydy sukulaisia tai tuttavia, joiden vapaisiin nurkkiin ja vierashuoneisiin majoittua, hotellien ollessa täyteen varattuja tai liian kalliita, tarjoavat Airbnb:n tapaiset palvelut ongelmaan uudenlaisen ratkaisun. Rion Olympialaisissa Airbnb tarjoaa virallisen “vaihtoehtoisen” majoituspalvelun kisavieraille kaupungissa, jossa perinteinen kaupallinen majoitusliiketoiminta ei pysty vastaamaan kisojen aikana moninkertaiseksi kasvavaan kysyntään. Lisäksi näkemykseni mukaan Airbnb:n kaltainen toiminta pikemminkin kasvattaa investointeja majoitustoimintaan, sillä mitä usemmalla tavalla kiinteistöjä vaikkapa Helsingin kantakaupungissa käytetään, sitä kannattavampaa juuri asuin/monikäyttöisiin rakennuksiin investoiminen on. Tämän myötä saavuttaisimme myös eläväisemmän kaupungin, jossa on tilaa, mahdollisuuksia ja kysyntää sekä matkailijoille, vakituisille asukkaille että monipuoliselle elinkeinotoiminnalle ja teollisuudelle.

227353_10150191883898370_5896219_n

Matkailun kehitykselle ja erityisesti vieraanvaraisuuden kulttuurille on haitallista, jos ja kun rakennetaan selvä raja Lapin mainitseman “majoitustoiminnan oikeiden toimijoiden” ja yksityishenkilöiden välille. Väittäisin, että matkailu- ja ravintola-alalla ei ole varaa sulkea itseään ulos laajemmasta ympäristöstään, vaan rakentavampi ja kestävämpi lähestymistapa olisi avoimin mielin nähdä ja toteuttaa matkailualan mahdollisuudet, tavoitellen pienen piirin etujen sijaan suurempia synergiaetuja ja kestävämpää kehitystä.

Digitaalisuuden avulla yritys pystyy tarjoamaan palveluja matkailijalle matkan suunnitteluvaiheessa, matkan aikana ja matkan jälkeen. Sen avulla pienikin yritys on mukana myös matkailun globaaleissa arvoketjuissa.

© TEM raportteja 2/2015 Yhdessä enemmän – kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun

Työ- ja elinkeinoministeriön laatimassa matkailun tiekartassa on yhdeksi vuosien 2015-2018 kärkihankkeeksi nostettu “Matkailutuotteet digitaaliseksi löydettäviksi ja ostettavaksi”. Airbnb jos jokin toimii tällä saralla edelläkävijänä, josta suomalaistenkin yritysten ja kehittäjien olisi hyvä ottaa mallia jos ja kun digitaalisia mahdollisuuksia ja ratkaisuja halutaan oikeasti edistää ja käyttää. Alan myynti, asiakasuskollisuus ja markkinoinnin tehokkuus lisääntyvät markkinointia ja myyntiä edistämällä ja varsinkin matkailun alalla tämä tapahtuu erityisesti Airbnb:n kaltaisilla teknologisilla innovaatioilla ja prosesseilla.

Paremmalla yhteistyöllä yli hallinnollisten rajojen sekä häivyttämällä alue- ja alakohtaiset rajat ja tarkastelemalla asioita laajemmin, myös matkailijan näkökulmasta, voidaan saada aikaan enemmän.

© TEM Matkailun tiekartta 2015-2025

Matkailun tiekartta painottaa tavoitetta luoda Suomesta Pohjois-Euroopan ykkösmatkailukohde, jonka kiinnostavan ja laadukkaan tarjonnan myötä matkailukysyntä on 20 miljardia €, tuoden vaurautta ja hyvinvointia sekä tukien työllisyyttä ja työllisyyden kasvua koko Suomessa. Tiekartta kannustaa luomaan elämyksellistä tarjontaa matkailun ja muiden alojen rajapinnoista ja erityisen tärkeää tässä olisi hyödyntää digitaalisuutta ja hyviä käytäntöjä, joita alalle on jo syntynyt, sen sijaan että ne nähtäisiin uhkana perinteiselle toiminnalle.

Matkailualan piirissä aiemminkin esiin noussut matkailu- ja ravintola-alan käsitteen korvaaminen termillä matkailu- ja vieraanvaraisuusalat tuntuu seminaarin jälkeen varsin hyvältä idealta. Olisikin toivottavaa, että tämä termi tulisi yleiseen käyttöön, ja nostaisi vieraanvaraisuuden arvoiselleen paikalle osaksi matkailualoja.

© Matkailu org 27.10.2014

Mielenkiintoisinta nykyisessä majoitustoiminnan “vallankumouksessa” onkin mielestäni se kuinka perinteisen majoitusliiketoiminnan pyrkiessä (parhaimmissa tapauksissa) digitaalisuuden ja innovatiivisten ratkaisujen avulla vastaamaan paremmin modernin, aidon vieraanvaraisuuden kysyntään, pyrkii ns. luonnollinen vieraanvaraisuus vastaavasti digitaalisuuden avulla muuttumaan kannattavaksi majoitusliiketoiminnaksi.