Sustainable Destination Management

Interesting fact of the week: Visit Norway’s strategy (like it’s mother organization Innnovasjon Norge’s) is based on sustainability principles, more precisely UNWTO‘s Green Tourism Principles.

^ Visit Norway around 4:01:00 > 

In other but still related news, this tourism nerd spends her holiday at home catching up with the latest digital travel news and trends, provided by Norwegian DTC. Hopefully, I’ll catch up with the personal traveling, aka best way to spend your holiday’s, in December.


Nörtteilyä lomalla. Tiesittekö, että Visit Norwayn strategia seurailee UNWTO’n eli maailman matkailuorganisaation (YK) kestävän matkailun periaatteita? No, nyt tiedätte.

Advertisements

We are travel

every time we travel, we become part of a global movement that has the power to drive positive change

@ Taleb Rifai ‘One billion tourists – one billion opportunities

It’s World Tourism Day today. And, even though how stupid lame connotation it is, I can’t help thinking how the fallen leaves, like these in the picture above, reflect the nature of travel and tourism. After all, they do not stay in the same place forever and one can clearly see how they have the ability to change their surroundings, their origins and destinations. Even themselves. Like travelers do.

I’m going to “celebrate” this day watching ‘The World’s Best Travel Videos of 2015 Emphasize Place and Emotion’ and reading about how and why we all should have freedom to travel. Might also day dream a bit, since it’s about a time to book my next personal getaway. I’m worth it. We all are (but remember; consume responsibly).


Tänään vietetään UNWTO:n Maailman matkailupäivää. Pakko myöntää, suomenkielinen termi on aika noh, kökkö.. Mutta siitä huolimatta, hyvää, vapaata ja kestävää matkailua meille kaikille ja kaikkialle, kiitos. Ja jos vain mitenkään mahdollista, lisää yhtä aurinkoisia ja kauniita syyspäiviä kuin eilinen.

Ps. Nauti vastuullisesti.

Tänään mietin

Turistien käytös lentokentältä poistuttaessa on yllättänyt HSL:n

Helsingin Sanomat 22.9.2015

Miten turistien käyttäytyminen voi yllättää liikennesuunnittelijat? Eikö HSL:llä ole töissä / eivätkö he hyödynnä palvelumuotoilussaan kuluttajakäyttäytymisen / matkailun asiantuntijaa / tuntijoita? Eivätkö he itse koskaan matkaile?*

Väittäisin, että kuka tahansa, joka on joskus saapunut pitkältä lennolta, kenties jo vaihtanut kulkuvälinettä muutaman kerran tullessaan, kantaen raahaten yli 15kg matkalaukkua ja säästäen mieluusti taksikulut (ja ruuhkat) parempaan ruokaan, tai lähtiessään aamulennolle ennen auringonnousua, ei mielellään valitse  HSL:n tämänhetkistä suositusta shuttlebusseineen. Ainakaan allekirjoittanut ei viimeksi valinnut, tai siis ei enää valitsisi, koska kun hän välin ensimmäistä kertaa kulki, taktisesti mukanaan vain käsimatkatavarat ja valiten kävelyn pikakävelyn, koska ilma oli hyvä ja kävelyreitti löytyi helpommin kuin bussipysäkki, ehtien lopulta Kehäradalta juuri ja juuri illan viimeiseen Kuopioon junaan. Seuraavalla kerralla valintansa Kalliosta lähtiessä olikin jo sitten taas 615, joka kauhukseen ei ollutkaan sitten mikään pikavuoro. Mutta ei siitä nyt sen enempää.

Väittäisin, että matkailija valitsee kohteen ja lentokentän välille mieluiten kulkuvälineen, johon pääsee suoraan portilta, tai hotellin ovelta, jota ei tarvitse vaihtaa kesken kaiken (se 15kg laukku!) ja joka ei kustanna enemmän kuin lentolippu. Matkailija kun useimmiten valitsee vaivattomimman vaihtoehdon. Varsinkin lentokentältä poistuessaan. Koska…

For all the rhetoric of freedom that we associate with the air, on a plane – especially short-haul economy – you’re basically baggage.

– Andrew Mueller, Monocle Escapist 

* Tutkimustietoakin aiheesta muuten olisi. Jos siihen tutustuisi, ei luultavimmin yllättyisi niin paljon.

While in House of Lapland

Meidän ei pidä ylikorostaa sellaista mystisyyttä, joka voi synnyttää vääränlaisen etäisyyden tunteen.

– Maija Loikkanen, Markkinointijohtaja, House of Lapland, Kauppalehti 14.9.2015

Viitaten eiliseen keskusteluun, tässäpä hieno, vastuullisempi lähetystapa matkailumarkkinointiin ja brändäykseen. Tietystikään lappilaisena en ole objektiivinen, mutta who cares, kun siellä tehdään näin hienoja juttuja. Jatkoon.

Visit Finland, har ni hört om ansvarsfull turism?

– De här filmerna dramatiserar den finska mytologin, men också ger inspiration och idéer till turister om vad de kan uppleva här i Finland. Vi har många element i den finska mytologin som vi inte har utnyttjat så mycket, säger Mervi Hollmén.

Yle 12.9.2015

Det är ok att utnyttja finska och samiska mytologin, och det är det man borde köra om man vill locka fler turister hit, tjäna pengar och mer uppmärksamhet o.s.v. I allmänhet är det inget fel i det här. Men kära Visit Finland, när ni kör det, kan ni vara ansvarsfull också? Var så snäll.

Med de resurser Visit Finland har, de kan göra mycket bra men också mycket ont. Ju, budgeten är inte är så stor, men den är en budget ändå. Ju, många företagare erbjuder produkter som tangerar mystiken i reklamfilmerna. Men Visit Finland borde vara en ansvarsfull vägledare. Eller jag hoppas så.

Varför är det så hård att vara professionell, ansvarsfull och respektfull, och ge en bra exempel med de här filmerna? I stället Visit Finland ger nu uppmärksamhet för alldeles fel praxis. Dessvärre, med den här videon, Visit Finland förstärker en stereotyp som de tydligt borde veta är inte så bra att göra nuförtiden

Eller vad sägs Samerna om det här, har du frågat de? Det är ju inte bara mytologin, det är ett kultur och ett sätt att leva. Och det är något ni och vi alla borde respektera. Eller är jag ensam här när jag hoppas att vi kan och borde respektera varandra i turism också?


Twitterissä heräsi keskustelu Visit Finlandin uudesta Aasian markkinoille suunnatusta mainosfilmistä ja erityisesti filmiin valitusta näkökulmasta saamelaiskulttuuriin. Keskustelun herätettyä mielenkiintoni, katsoin videon ensimmäistä kertaa ja petyin. Vaikka, ja erityisesti koska, ymmärrän hyvin mikä mainosfilmien tarkoitus on ja kuinka paljon Suomi voi (ja kuinka paljon sen pitäisi tässä taloustilanteessa) hyötyä lisääntyvästä matkailusta ja huomiosta. Filmillään Visit Finland valitettavasti hukkaa auktoriteetin mahdollistaman aitopaikan vaikuttaa alan vastuullisuuteen. Visit Finland (yhdessä Finpron kanssa) kun olisi mielestäni juuri oikea taho edistämään vastuullisia käytäntöjä ja vastuullisen, myönteisen matkailualan, -elinkeinon ja -ympäristön kehittymistä Suomessa.

Visit Finland kehittää valtakunnalliseen matkailustrategiaan pohjautuvia teemahankkeita sekä valmistelee ja koordinoi niitä toteutusvaiheessa.

Asiantuntijana se osallistuu matkailukeskusten laajoihin tuotekehityshankkeisiin ja alueellisten matkailustrategioiden ja -ohjelmien laadintaan.

Tärkeässä osassa on myös matkailun näkemysten välittäminen alaa rahoittaville ja kehittäville julkisille organisaatioille.

© Visit Finland 

Matkailututkijan, markkinointiakin pitkän sivuaineen verran lukeneen, silmään ylläoleva video näyttäytyy suurimmilta osin onnistuneena ja houkuttelevana; samaistunkin hieman tutuissa maisemissa hiihtävään vaaleaan naiseen. Mutta lappilaisena ja saamelaisten taistelua läheltä (ei kuitenkaan koskaan riittävän läheltä) seuranneena, olen pettynyt nähdessäni miten saamelaisuus esitellään videolla hyvin kapeasta näkökulmasta. Näkökulmasta, joka valitettavasti vahvistaa vahingollisia stereotypioita kulttuurista ja tavallaan edistää vastuuttomien käytäntöjen, jos ei sentään omaksumista niin hyväksyntää ainakin, matkailuelinkeinon keskuudessa. Toivoisin myös, ettei tälläinen näkökulma kuulu haluttuun Suomen maakuvaan.

Visit Finland ja matkailuelinkeino toteuttavat yhdessä tuotekampanjoita, jotka tukevat Suomen maakuvan markkinointia.

TEM

Matkailulla ja matkailumarkkinoilla voi tehdä paljon hyvää, mutta myös paljon pahaa. Jos ja kun sen tarkoituksena on houkutella matkailijoita ja pääomia, olisi myös toivottavaa että se samalla hyödyntäisi tilaisuutensa edistää vastuullista matkailua sekä hyvien käytäntöjen leviämistä matkailuallalla ja alan toimintaympäristössä. Jos me emme itse ymmärrä ja kunnioita sitä, miten voisimme odottaa sitä vierailijoilta? Ja jos emme ymmärrä ja kunnioita, niin voimmeko odottaa kovinkaan positiivisia kokemuksia ja tuloksia jatkossa?

Yritin löytää tähän Visit Finlandin toimintaperiaatteista ja tavoitteista vastuullisen, kestävän matkailun ja käytäntöjen edistämisen, mutta ei niitä ihme kyllä löytynytkään sieltä. Ainakaan nopealla silmäyksellä. Norjasta sen sijaan löytyi, kahden klikkauksen takaa. Heia Norge!

Respektere, videreutvikle og fremheve lokalsamfunnets historiske kulturarv, autentiske kultur, tradisjoner og særpreg.

Bevare og styrke livskvaliteten i lokalsamfunnet, inkludert sosiale strukturer, tilgang til ressurser, fasiliteter og fellesgoder for alle, samt unngå enhver form for sosial degradering og utnytting.

© Innovasjon Norge “Hjelp til å vurdere bærekraft i ditt prosjekt”

Palaan ehdottomasti aiheeseen paremmalla ajalla.

Ps. En ole aikoihin kirjoittanut ruotsiksi. Aika siis skarpata, vaikka kompuroiden. | På sistone har jag inte skrivit så mycket på svenska ‘Hoppas ni förstår.

*** Lisää vastuullisesta matkailusta ja saamelaiskulttuurista mm. tästä ja tästä. Matkailusta, markkinoinnista ja alkuperäiskansoista tästä.

Edit. 16.9.2015

Tässä vielä aiheeseen liittyviä poimintoja kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Markkinointisäännöistä 2011, kertaukseksi ja opiksi meille kaikille markkinoijille. Ettei vain näitä samoja virheitä toistettaisi uudelleen ja uudelleen, ja jotta markkinointi, toiminta ja yhteistyö olisi jatkossa eettisempää, vastuullisempaa ja ihan vain kaikin tavoin fiksumpaa.

Markkinointi ei saa sisältää sellaista ilmaisua, ääntä tai kuvaa, jonka voidaan katsoa olevan hyvän tavan vastainen kyseisessä maassa tai kulttuurissa.

Markkinoinnissa on kunnioitettava ihmisarvoa. Markkinoinnissa ei saa yllyttää syrjintään. Markkinoinnissa ei saa sallia syrjintää, joka perustuu esimerkiksi etniseen tai kansalliseen alkuperään, uskontoon, sukupuoleen, ikään, vammaisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen.

Markkinoinnissa ei tule käyttää hyväksi taikauskoa.

Markkinoinnin on oltava totuudenmukaista. Markkinointi ei saa olla harhaanjohtavaa. Markkinoinnin ei tule sisältää ilmaisua, väittämää, kuvaa tai ääntä, joka suoraan tai epäsuorasti, vihjailevana, epäselvänä tai liioittelevana, on omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan

Markkinoinnissa ei saa halventaa tai väheksyä tiettyä henkilöä, ihmisryhmää, yritystä, organisaatiota, elinkeinotoimintaa, ammattia tai tuotetta.

Vastuullisen osapuolen on suotavaa ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin Perussääntöjen vastaisen menettelyn oikaisemiseksi, korjaamiseksi tai hyvittämiseksi. Tällaiset toimenpiteet eivät kuitenkaan merkitse sitä, että markkinoijan Perussääntöjen vastainen menettely olisi hyväksyttävissä.

Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Markkinointisäännöt 2011

Hitaasti mutta varmasti

Olen viime aikoina puhunut paljon kalifornialaisen kanssa, joka tällä hetkellä sijaitsee Etelä-Euroopassa. Kuulumisten mukaan sekä Kaliforniassa että Etelä-Euroopassa on liian kuuma, kuiva, ahdistava. Kuulemma Suomen viileän raikas ilma olisi paljon miellyttävämpi ympäristö (jos vain pystyy sulkemaan silmänsä ja korvansa rasismilta). Sateinen kesämme olisi enemmän kuin lottovoitto kuivuuden riivaamassa Kaliforniassa ja viileät järvivetemme kuumaa Välimerta houkuttavampi virkistymisympäristö.

Lisäksi olen lukenut ja kuunnellut #GLACIER puheenvuoroja ja miettinyt kaiken tämän johdosta, ovatkohan matkailu ja matkailijat ihan riittävän varautuneita ja informoituja ilmastonmuutoksen vaikutuksista matkailuelinkeinolle? Valitettavasti vaikuttaa, etteivät ole. Ainakaan Suomessa.

Ilmastonmuutos ei ole enää kaukainen ongelma tulevaisuudessa. Se tapahtuu nyt, ja se tapahtuu täällä

Alaskan ilmasto on lämmennyt kaksi kertaa nopeammin kuin muualla Yhdysvalloissa. Ikirouta sulaa. Kun jää vetäytyy rannikoilta, myrskyt syövät rantaviivaa, ja kokonaisia kyliä Alaskassa pitää siirtää uusiin paikkoihin.

Tänä kesänä Alaskassa oli yhtä aikaa 300 metsäpaloa, ja Alaskan jäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa.

– ilmastonmuutoksen torjuminen on myös taloudellisesti järkevää. Presidentti vetosi siihen, että vaikka päästöt ovat vähentyneet, talouskasvu on jatkunut.

Ihmisten ei siis pidä ajatella, että ympäristön suojelu ja talouskasvu sulkisivat toisensa pois. Puhdas energia voi myös säästää rahaa.

© Barack Obama, Anchorage, Alaska 31.8.2015 / Helsingin Sanomat

Minulta on myös suoraan kysytty vinkkejä kestävämpiin, ympäristöystävällisiin matkailutapoihin ja matkailun kehittämiseen (lämmittää mieltä kun joku kuuntelee; aina kun asiantuntemukselle on käyttöä, koen maksavani opintotukia yhteiskunnalle takaisin oikein korkojen kanssa, kun pro bonona sitä teen. Terveisiä vaan Huili -lehteen!). Ja koska päänsisäisiä mietintöjä on aina hauska jakaa mahdollisimman laajalle, niin tässä se mielestäni puuttuva olennainen kappale tämänhetkisestä julkisesta matkailun kehittämiskeskustelusta Suomessa.

Being fanatically focused on the changing consumer behaviors across all sectors, not just travel — whether because of digital tools or globalization or other generational factors — rather than what silos are doing talking among themselves, and how that affects travel and its future

© Skift

Kuluttajakäyttätyminen muuttuu kiihtyvällä tahdilla, digitalisaation, globalisaation, ilmastonmuutoksen ja monien muiden suurempien trendien kautta. Eivätkä matkailijat ole muita kuluttajia parempia tai pahempia muutokseen sopeutumisessa, pikemminkin päinvastoin. Matkailijat, ylittäessään rajoja ja poistuessaan omalta mukavuusalueeltaan, omasta arjestaan, ovat hyvinkin otollinen ryhmä huomaamaan muutoksen ennen muita. He myös toimivat muutoksen airueina, kriittisenä massanaan, levittäen uusia ja vanhoja aatteita ja toimintapoja eteenpäin ja tuoden uusia ja vanhoja ideoita ja taitoja matkoiltaan takaisin lähtöalueilleen.

Matkailu mahdollistaa muutokset ja omaksuu muutosten vaatimukset, nopeasti ja saumattomasti. Koska sellaista matkailu on. Liikkuvaista, arvaamatonta ja aina uusia kohteita hamuavaa. Matkailu voi aiheuttaa paljon pahaa, mutta myös paljon hyvää.

Se aika, jolloin saatoimme vedota tietämättömyyteen, on ohi. He, jota kiistävät tieteellisen tiedon, ovat omalla, yhä pienenevällä saarellaan”, presidentti sanoi.

Islannissa, graduaineistoa kerätessä, kiinnitin huomiota kuinka yritykset jo toimivat uudella tavalla, eivätkä vain miettineet mitä jos ja sitten kun. He olivat huomanneet, että revontulimatkailulla voi aikaistaa talvisesonkia ja että sijaintinsa vuoksi he ovat erinoaminen stopover kohde. Ja he olivat toteuttaneet tarvittavat toimet, jotta hyödyn näistä saisi jo nyt mahdollisimman tehokkaasti. Revontuliretkiä järjestettiin jo syksyllä heti iltojen ja öiden pimetessä, retkillä hyödynnettiin öinen teiden ja taukopaikkojen vajaakäyttö, hotelleissa oli käännetty rytmit ympäri ja mm. uudenlaisilla tuotteilla vastattiin paremmin jet-lagista kärsivien asiakkaiden tarpeisiin. Islannissa ymmärrettiin, että asiakkaan erilainen vuorokausirytmi luo myös mahdollisuuksia, eikä vain ongelmia, ja että matkailu voi olla toimiva ratkaisu talouskriisistä selviämiseen.

Milloin tämä ymmärretään myös Suomessa? Milloin ymmärretään, että lentoyhteyksien sijaan sisämaassa olisi parempi kehittää nopeita junayhteyksiä? Milloin ymmärretään, että ulkomaalaiset pitää saada lennätettyä ennemmin Suomeen kuin suomalaiset Suomesta pois? Milloin ymmärretään, että yritysten ja alueiden ei pitäisi kilpailla verissäpäin matkailijoista ja resursseista Suomen rajojen sisäpuolella, vaan globaalissa markkinataloudessa Suomi on vahvempi toimija yhtenäisenä, modernina ja innovatiivisena toimijana.

The future of travel will be defined by leaders who understand the larger context in which travel operates, not by navel-gazing.

Miksi niin moni tuntuu sulkevan silmänsä siltä, että myös matkailuun ja matkailun tarpeita palvelevaan liikenteeseen yhä kiihtyvämmällä tahdilla vaikuttavia megatrendejä ovat uudet energiamuodot, ilmastonmuutokseen reagoiminen ja digitalisaatio? Miksi näistä vasta puhutaan, eikä toimita? Miksi matkailun ja liikenteen kehittämisestä puhuttaessa halutaan niin usein tukeutua vanhoihin ratkaisuihin, ja ennen/muualla toimineisiin toimintamalleihin, sen sijaan että huomioitaisiin muutos, trendit ja erityisesti uudet mahdollisuudet? Se, että Norjassa perustetaan uusia maakuntalentokenttiä ja lentoyhteyksiä vuoristojen ja merien saartamiin taajamiin, ei tarkoita että lentoyhteydet olisivat ainoat vaihtoehdot myös pohjanmaan lakeuksilla. Oslon ja Tukholman välillekin on kehitetty nopea junayhteys, koska se on mahdollista ja koska ihmisille täytyy antaa oikeasti houkutteleva vaihtoehto lentoliikenteelle missä se vain on mahdollista. Glacier sai ainakin itseni taas muistamaan, että COP21 voi myös aiheuttaa mittavia lisäkustannuksia lentoliikenteelle (ja kalliimpia lentolippuja) tiukempina päästövähennystavoitteineen.

Suomen matkailu voi saada myös kilpailullista hyötyä, kun monien nykyisin suosittujen matkakohteiden ilmasto-olosuhteet muualla Euroopassa tai maailmalla heikkenevät. Lähimatkailun suosio voi kasvaa, jos lentolippujen hintoja joudutaan nostamaan tuntuvasti hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi. Ilmastonmuutosta hillittäessä tarvitaan kaikkien toimialojen panostusta, myös matkailun.

Kun matkailuyrityksissä suunnitellaan uusia palveluita ja harkitaan investointeja, kannattaa pitää mielessä myös ilmastonmuutos ja sen hilltisemisen vaatimat muutokset elintavoissamme. Ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin ei ole järkevää pyrkiä sopeutumaan keinoilla, jotka itsessään lisäävät energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.

Ilmastonmuutos tuntuu selvimin kymmenien vuosien mittakaavassa. Jos suunnitellun investoinnin aikamittakaava on vain muutama vuosi, investoinnin järkevyyttä voidaan hyvin arvioida nykyistä ilmastoa kuvaavien ilmastotilastojen avulla. Jos sen sijaan rakennelmat on tarkoitettu kestämään kymmeniä vuosia, on riskejä arvioitaessa ehdottomasti syytä perehtyä myös tulevaisuutta kuvaaviin ilmastonmuutosskenaarioihin. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaadittavat energian säästötoimet sen sijaan saattavat vaikuttaa toimintaympäristöön paljon nopeamminkin.

© Reija Ruuhela ja KImmo Ruosteenoja, Minne menet matkailu? Näkökulmia matkailun ennakointiin, osa I

Niin. Tällaista minä mietin näinä päivinä. Matkailua, kuten yleensäkään ihmisten vapaata liikkumista, on vaikea estää. Ihmiset liikkuvat ja haluavat liikkua. Mutta matkailua voi ja pitäisi hallita ja ohjata ja kehittää, mieluiten kestävällä tavalla, imo. Matkailijana voimme tehdä ekologisia ratkaisuja ja äänestää jaloillamme kestävän kehityksen edistämiseksi, mutta myös matkailun kehittäjinä ja palvelun tarjoajina voimme tehdä paljonkin sen eteen, että matkailijat valitsisivat ns. paremman ratkaisun.


*COP21 liittyvä hieno esimerkki asiantuntemuksen markkinoinnista vaikkapa poliitikkojen käyttöön ilmastoneuvotteluihin: jokerikortit!


Lately, I’ve been thinking of sustainable development. Maybe because COP21 is nearing. I also wanted to give some insights to the finnish tourism industry / authorities on why they should consider the possible positive and negative effects of megatrends in our global society. No need to translate all this, it’s only Finland I’m worried about. You’re doing just fine.