Hitaasti mutta varmasti

Olen viime aikoina puhunut paljon kalifornialaisen kanssa, joka tällä hetkellä sijaitsee Etelä-Euroopassa. Kuulumisten mukaan sekä Kaliforniassa että Etelä-Euroopassa on liian kuuma, kuiva, ahdistava. Kuulemma Suomen viileän raikas ilma olisi paljon miellyttävämpi ympäristö (jos vain pystyy sulkemaan silmänsä ja korvansa rasismilta). Sateinen kesämme olisi enemmän kuin lottovoitto kuivuuden riivaamassa Kaliforniassa ja viileät järvivetemme kuumaa Välimerta houkuttavampi virkistymisympäristö.

Lisäksi olen lukenut ja kuunnellut #GLACIER puheenvuoroja ja miettinyt kaiken tämän johdosta, ovatkohan matkailu ja matkailijat ihan riittävän varautuneita ja informoituja ilmastonmuutoksen vaikutuksista matkailuelinkeinolle? Valitettavasti vaikuttaa, etteivät ole. Ainakaan Suomessa.

Ilmastonmuutos ei ole enää kaukainen ongelma tulevaisuudessa. Se tapahtuu nyt, ja se tapahtuu täällä

Alaskan ilmasto on lämmennyt kaksi kertaa nopeammin kuin muualla Yhdysvalloissa. Ikirouta sulaa. Kun jää vetäytyy rannikoilta, myrskyt syövät rantaviivaa, ja kokonaisia kyliä Alaskassa pitää siirtää uusiin paikkoihin.

Tänä kesänä Alaskassa oli yhtä aikaa 300 metsäpaloa, ja Alaskan jäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa.

– ilmastonmuutoksen torjuminen on myös taloudellisesti järkevää. Presidentti vetosi siihen, että vaikka päästöt ovat vähentyneet, talouskasvu on jatkunut.

Ihmisten ei siis pidä ajatella, että ympäristön suojelu ja talouskasvu sulkisivat toisensa pois. Puhdas energia voi myös säästää rahaa.

© Barack Obama, Anchorage, Alaska 31.8.2015 / Helsingin Sanomat

Minulta on myös suoraan kysytty vinkkejä kestävämpiin, ympäristöystävällisiin matkailutapoihin ja matkailun kehittämiseen (lämmittää mieltä kun joku kuuntelee; aina kun asiantuntemukselle on käyttöä, koen maksavani opintotukia yhteiskunnalle takaisin oikein korkojen kanssa, kun pro bonona sitä teen. Terveisiä vaan Huili -lehteen!). Ja koska päänsisäisiä mietintöjä on aina hauska jakaa mahdollisimman laajalle, niin tässä se mielestäni puuttuva olennainen kappale tämänhetkisestä julkisesta matkailun kehittämiskeskustelusta Suomessa.

Being fanatically focused on the changing consumer behaviors across all sectors, not just travel — whether because of digital tools or globalization or other generational factors — rather than what silos are doing talking among themselves, and how that affects travel and its future

© Skift

Kuluttajakäyttätyminen muuttuu kiihtyvällä tahdilla, digitalisaation, globalisaation, ilmastonmuutoksen ja monien muiden suurempien trendien kautta. Eivätkä matkailijat ole muita kuluttajia parempia tai pahempia muutokseen sopeutumisessa, pikemminkin päinvastoin. Matkailijat, ylittäessään rajoja ja poistuessaan omalta mukavuusalueeltaan, omasta arjestaan, ovat hyvinkin otollinen ryhmä huomaamaan muutoksen ennen muita. He myös toimivat muutoksen airueina, kriittisenä massanaan, levittäen uusia ja vanhoja aatteita ja toimintapoja eteenpäin ja tuoden uusia ja vanhoja ideoita ja taitoja matkoiltaan takaisin lähtöalueilleen.

Matkailu mahdollistaa muutokset ja omaksuu muutosten vaatimukset, nopeasti ja saumattomasti. Koska sellaista matkailu on. Liikkuvaista, arvaamatonta ja aina uusia kohteita hamuavaa. Matkailu voi aiheuttaa paljon pahaa, mutta myös paljon hyvää.

Se aika, jolloin saatoimme vedota tietämättömyyteen, on ohi. He, jota kiistävät tieteellisen tiedon, ovat omalla, yhä pienenevällä saarellaan”, presidentti sanoi.

Islannissa, graduaineistoa kerätessä, kiinnitin huomiota kuinka yritykset jo toimivat uudella tavalla, eivätkä vain miettineet mitä jos ja sitten kun. He olivat huomanneet, että revontulimatkailulla voi aikaistaa talvisesonkia ja että sijaintinsa vuoksi he ovat erinoaminen stopover kohde. Ja he olivat toteuttaneet tarvittavat toimet, jotta hyödyn näistä saisi jo nyt mahdollisimman tehokkaasti. Revontuliretkiä järjestettiin jo syksyllä heti iltojen ja öiden pimetessä, retkillä hyödynnettiin öinen teiden ja taukopaikkojen vajaakäyttö, hotelleissa oli käännetty rytmit ympäri ja mm. uudenlaisilla tuotteilla vastattiin paremmin jet-lagista kärsivien asiakkaiden tarpeisiin. Islannissa ymmärrettiin, että asiakkaan erilainen vuorokausirytmi luo myös mahdollisuuksia, eikä vain ongelmia, ja että matkailu voi olla toimiva ratkaisu talouskriisistä selviämiseen.

Milloin tämä ymmärretään myös Suomessa? Milloin ymmärretään, että lentoyhteyksien sijaan sisämaassa olisi parempi kehittää nopeita junayhteyksiä? Milloin ymmärretään, että ulkomaalaiset pitää saada lennätettyä ennemmin Suomeen kuin suomalaiset Suomesta pois? Milloin ymmärretään, että yritysten ja alueiden ei pitäisi kilpailla verissäpäin matkailijoista ja resursseista Suomen rajojen sisäpuolella, vaan globaalissa markkinataloudessa Suomi on vahvempi toimija yhtenäisenä, modernina ja innovatiivisena toimijana.

The future of travel will be defined by leaders who understand the larger context in which travel operates, not by navel-gazing.

Miksi niin moni tuntuu sulkevan silmänsä siltä, että myös matkailuun ja matkailun tarpeita palvelevaan liikenteeseen yhä kiihtyvämmällä tahdilla vaikuttavia megatrendejä ovat uudet energiamuodot, ilmastonmuutokseen reagoiminen ja digitalisaatio? Miksi näistä vasta puhutaan, eikä toimita? Miksi matkailun ja liikenteen kehittämisestä puhuttaessa halutaan niin usein tukeutua vanhoihin ratkaisuihin, ja ennen/muualla toimineisiin toimintamalleihin, sen sijaan että huomioitaisiin muutos, trendit ja erityisesti uudet mahdollisuudet? Se, että Norjassa perustetaan uusia maakuntalentokenttiä ja lentoyhteyksiä vuoristojen ja merien saartamiin taajamiin, ei tarkoita että lentoyhteydet olisivat ainoat vaihtoehdot myös pohjanmaan lakeuksilla. Oslon ja Tukholman välillekin on kehitetty nopea junayhteys, koska se on mahdollista ja koska ihmisille täytyy antaa oikeasti houkutteleva vaihtoehto lentoliikenteelle missä se vain on mahdollista. Glacier sai ainakin itseni taas muistamaan, että COP21 voi myös aiheuttaa mittavia lisäkustannuksia lentoliikenteelle (ja kalliimpia lentolippuja) tiukempina päästövähennystavoitteineen.

Suomen matkailu voi saada myös kilpailullista hyötyä, kun monien nykyisin suosittujen matkakohteiden ilmasto-olosuhteet muualla Euroopassa tai maailmalla heikkenevät. Lähimatkailun suosio voi kasvaa, jos lentolippujen hintoja joudutaan nostamaan tuntuvasti hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi. Ilmastonmuutosta hillittäessä tarvitaan kaikkien toimialojen panostusta, myös matkailun.

Kun matkailuyrityksissä suunnitellaan uusia palveluita ja harkitaan investointeja, kannattaa pitää mielessä myös ilmastonmuutos ja sen hilltisemisen vaatimat muutokset elintavoissamme. Ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin ei ole järkevää pyrkiä sopeutumaan keinoilla, jotka itsessään lisäävät energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.

Ilmastonmuutos tuntuu selvimin kymmenien vuosien mittakaavassa. Jos suunnitellun investoinnin aikamittakaava on vain muutama vuosi, investoinnin järkevyyttä voidaan hyvin arvioida nykyistä ilmastoa kuvaavien ilmastotilastojen avulla. Jos sen sijaan rakennelmat on tarkoitettu kestämään kymmeniä vuosia, on riskejä arvioitaessa ehdottomasti syytä perehtyä myös tulevaisuutta kuvaaviin ilmastonmuutosskenaarioihin. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaadittavat energian säästötoimet sen sijaan saattavat vaikuttaa toimintaympäristöön paljon nopeamminkin.

© Reija Ruuhela ja KImmo Ruosteenoja, Minne menet matkailu? Näkökulmia matkailun ennakointiin, osa I

Niin. Tällaista minä mietin näinä päivinä. Matkailua, kuten yleensäkään ihmisten vapaata liikkumista, on vaikea estää. Ihmiset liikkuvat ja haluavat liikkua. Mutta matkailua voi ja pitäisi hallita ja ohjata ja kehittää, mieluiten kestävällä tavalla, imo. Matkailijana voimme tehdä ekologisia ratkaisuja ja äänestää jaloillamme kestävän kehityksen edistämiseksi, mutta myös matkailun kehittäjinä ja palvelun tarjoajina voimme tehdä paljonkin sen eteen, että matkailijat valitsisivat ns. paremman ratkaisun.


*COP21 liittyvä hieno esimerkki asiantuntemuksen markkinoinnista vaikkapa poliitikkojen käyttöön ilmastoneuvotteluihin: jokerikortit!


Lately, I’ve been thinking of sustainable development. Maybe because COP21 is nearing. I also wanted to give some insights to the finnish tourism industry / authorities on why they should consider the possible positive and negative effects of megatrends in our global society. No need to translate all this, it’s only Finland I’m worried about. You’re doing just fine.

Advertisements

Published by

Tiina Kivelä

Finnish escapades, as a friend once described.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s